Puolitilassa

Kesäloma ei ole ainakaan toistaiseksi tuonut kaivattua draivia työntekoon. On liian kuuma ja samalla kuitenkin kylmä. Iho on nihkeä ja nahkea, sisäinen termostaattini yskii jälleen, ja ylimääräiset aistiärsykkeet saavat minut kiemurtelemaan lakkaamatta. Pienet ja suuret kysymykset katkovat ajatusten ratoja. Mistä kaikista pankeista pitäisi kysyä lainatarjousta? Millä ajalla pankkiin ehtii, kun mokomat lainaamot menevät ihan piruuttaan kiinni viideltä, jolloin saamattomat ihmiset vielä jumittavat töidensä ääressä? Mitä järkeä laina-asioiden pohtimisessa on, kun sopivaa kotia ei kuitenkaan löydy vielä aikoihin (IKINÄ)? Kesäflunssa koettelee sekä hermoja että keuhkoja, enkä pääse tanssitunnille. Alan tunnustella nihkeätä nahkaa nipistäviä housunkauluksia epäluuloisesti: mahtuvatko vaatteet enää yhtä hyvin? Koko loma on ollut mitä sattuu syömistä ja liikkumista, ja nyt en saa mistään kiinni. Paitsi tätä menoa omista kylkiviipaleistani.

Perkele.