Tämä viikko.

Olen siirtänyt muuta elämää syrjään ehtiäkseni tehdä töitä. Tuntenut seinän nousevan pystyyn, vajonnut työhuoneen nurkkaan ja ratkennut itkuun. Pidellyt puhelinta tärisevin käsin ja soittanut I:lle kertoakseni etten jaksa, pysty enkä varsinkaan osaa. Hiipinyt meikkiraitaisin kasvoin ja punoittavin silmin takaisin ihmisten ilmoille, teenkeittoon, takaisin sorvin ääreen. Tullut noudetuksi iltamyöhällä toimiston ovelta kotiin, nukkumaan, vain jotta voisin jälleen palata. Kyseenalaistanut ammatinvalintaani ehkä kovemmin kuin koskaan. Yrittänyt, eksynyt, yrittänyt, ja lopulta onnistunut. Taantuman terävät hampaat pysyvät taas hetken loitolla, osittain minun ansiostani.

Olen tehnyt iltahämärissä retken tuleville kotikulmillemme. Paikallistanut eläinkaupan ja tarkastanut irtokarkkivalikoiman. Katsellut kodikkaasti valaistuja taloja ja todennut, että kaikki alkaa olla kuten pitääkin.

Olen jännännyt pitkästä aikaa radan reunalla. Haikeana ilman omia pitkäkuonoja, mutta samalla iloisena jo tutuksi tulleiden menestyksestä. Emme edelleenkään tiedä, palaako raitapaita enää koskaan radalle. Kotiin palattuamme upotan kasvoni sen turkkiin. Ihan kuin se tietäisi, missä olen ollut koko päivän.

Olen saanut yllättävää tukea kaikkein lähimmältäni. I paljastaa kehineensä mielessään projektia, joka auttaisi minua avaamaan aivoituksiani aiheesta nimeltä adhd. Jo pelkät keskustelut paitsi loksauttavat muutaman palasen paikoilleen, myös tuovat kourallisen lisää mietittävää. Kaiken touhun keskellä toivon, että pääsisimme ainakin alkuun.

Olen viettänyt aurinkoisen, viiltävän kauniin syysaamun niin kovin rakkaiksi käyneiden ihmisten kanssa. Kahden lauman jälleennäkemisestä syntyvä hetkellinen hämminki, tuttu tohina, tutut äänet, lujat halaukset, oivallus: olenhan minä tärkeä, vaikkemme ole ennättäneet tavata, emme edes pitää kovasti yhteyttä. Ja miten minä olenkaan heitä kaivannut, antanut ikävän hiertää osaamatta pukea sitä teoiksi tai edes sanoiksi.

On korkea aika päättää tämä viikko, sulkea koneen kansi ja mennä nukkumaan.