Istun sohvalla jumpan ryydyttämänä ja odotan jälkiahdistuksen laantumista ennen saunaa.
Mielessä liikahtelee verkkaisesti mukavuuksia, kuten tuleva viikonloppu, ystävien vierailu ja yli maanantain ja tiistain jatkuva vapaa. Pikkukoira makaa kerällä vieressäni. Se yllätti tänään iloisesti: en löytänyt kotiin palattuani ainuttakaan lätäkköä.
Elämä hymyilee hiljaa, hyväksyvästi.
"Pää on kuin ahdas akvaario, joka on liian täynnä karppeja. Kimaltelevia, sukkelia kutaleita, joista ei saa kiinni, vaikka kuinka yrittäisi."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti