Lauantain jäljiltä luulisi ainakin väsyttävän. Takana ovat aikainen aamuherätys, vinttariporukan uimahallitreffit ynnä taas yksi kodinhankintojen metsästyskierros. Jasitäjatätä. Niinhän sitä luulisi, niin.
Sunnuntaiaamuna herään puoli seitsemältä. Pyöriskelen, koetan kaivautua kainaloon, hätistelen ajatuksia loitommalle, mutta mikään ei auta. Hereillä ollaan, missäs madot on? Laskeudun turhautuneena alakertaan ja linnoittaudun sohvalle. Miksi nukkua, jos voi lukea.
I heräilee noin kolme tuntia myöhemmin ja pistää toimeksi. Makuuhuoneeseen ilmestyy verhotanko ja siihen tuplaverhot, jotka pitävät valon loitolla. Illalla valmistuu keittiön ikkunaan pitkään suunnitteilla ollut laskosverho.
Kävelemme iltalenkillä sekä keittiön että makuuhuoneen ikkunan alta ja ihailemme uusia verhoja. Koti näyttää jotenkin asutummalta. Sää ei lupaa kevättä, ulkona puhaltaa jäätävä tuuli.
Pimeys jatkukoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti