Pihalla

Vitun flunssa.

Ääni on poissa ja olo eilistä kurjempi. Aamulla ensimmäiseksi muistan unohtaneeni käynnistää kuivurin. Avaan luukun ja totean, että vaatteet ovat märkiä, eivätkä ne tuoksu kovin hemaisevalle. Sullon pyykit takaisin pesukoneeseen. Ja maailma pelastuu, perkele.

Toiseksi: pikkukoira piippaa lakkaamatta. Sillä on ehkä pissahätä. Kohtapian tajuan seisovani keskellä tietä pelkässä Marimekon pallopaidassa, Emut jalassa, ilman silmälaseja, kahdeksantoista asteen pakkasessa. Melko fiksu peliliike, vai.

Palaan takaisin sisään, mätän ruokaa peltikuppeihin ja käsken koirat syömään. Pikkukoira ei pääse, koska olen unohtanut vapauttaa sen remmistä, joka roikkuu eteisen naulakossa. Käyn irrottamassa remmin naulakosta ja rojahdan olohuoneen matolle.

I seuraa tapahtumia ja ilmoittaa, että nyt on mentävä takaisin lepäämään, eikä yhtään minnekään muualle. Ulvon mä haluun töihin. I tuhahtaa paheksuvana, mutta lupaa käydä toimiston kautta hakemassa työkoneeni.

Ja niin minä jään sohvalle, viltin alle, seuranani pitkänenät ja Adele.

Never mind, I'll find someone like you
I wish nothing but the best for you